sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Karvaiset rocotot

Pienissä pubescenssin taimissa näkyy karvaisuus selkeästi

Kaikki chilit on nyt joko idätyksessä tai itäneet. Ensimmäisinä vuorossa olivat pubescensit, joita aloin idättämään jo marraskuun alussa. Muutama lajike ei itänyt ajoissa ja en alkanut niitä idättämään kolmatta kertaa ja minun on nyt vain kyettävä elämään tämä vuosi ilman heitä. Pubescensit eli rocotot ovat mielestäni todella kauniita pienenä taimena, isompanikin kyllä, mutta eivät enää niin karvaisen suloisia.

Annuumit ja baccatumit pääsivät idätyslautalle perjantaina 17.1. Olen kaikkia lajikkeita idättänyt nyt hiukan aikaisemmin, mitä viime vuonna. Viimeksi mielestäni osa chinenseistä ja pubesceneista olivat liian aikaisessa kasvatusolosuhteisiini nähden ja tänä vuonna siis olen todella kaivanut verta nenästäni. Saa nähdä miten äijän käy.

Rocoto Riesen on kasvanut tuuheaksi

Minulla on ollut hiukan vaihtelevat olosuhteet pikkutaimille ja valo-olosuhteet näkyvät aina melko selkeästi. Huonossa valossa on tullut korkeutta kasvavia honkkeleita ja hyvässä valossa kasvaneet ovat matalempia, mutta paljon tuuheampia. Taimimäärä on sen verran isohko, että kaikkia en saa optimioloihin. Valo pitää kuitenkin saada jotenkin riittämään kevääseen asti, jolloin Arska saapuu tilannetta pelastamaan.



Rocoto Santa Natalia
Rocotot ovat minulla erikokoisia. Osa on vasta muutaman sentin korkuisia. Kaikkein isoimmaksi on kasvanut todella elinvoimaisen oloinen Santa Natalia. Tämä Perusta saatu ihmelapsi on ollut kaikkein nopein itäjä ja muutenkin kasvanut todella nopeaan tahtiin. Myöskin chilifoorumin SK:lta saatu Canario on kasvanut kookkaaksi. Myös erikoismaininnan arvoinen on Hyper Pube, nopea epeli tämäkin. Rocotot kasvavat melko kookkaaksi ja vaativat paljon neliöitä, taidan olla pikkaisen lirissä tuossa loppukevään aikana näiden kanssa ja toivotaan, että parisuhde ei kärsi näistä otuksista.


Muitakin iloisia tapahtumia on ollut chilien parissa. Esimerkiksi C. Praetermissum CAP1144 aloitti kukinnan. Kukat eivät ole vielä täysin auki, mutta ihastelemista on kuitenkin riittänyt.

CAP 1144 (C. Praetermissum) omaa erittäin kauniit kukat 


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Tamron 90mm Makro

Kauan odotettu ja vaivalla haettu paketti
Sain vihdoin ostettua kauan himoitsevani makro-objektiivin. Pitkään hintoja ja ominaisuuksia, sekä erilaisia valokuvausblogeja selaillessani päädyin ostamaan tämän kuvassa näkyvän Tamronin. Hinta vaihteli paljonkin eri ostopaikkojen mukaan ja käytin hintavertailua ja tilasin tämän kaikkein halvimmasta paikasta. Jo pelkästään halvimman ja toiseksi halvimman ero oli 70 euroa + postituskulut. Sain tämän TNT:n "lähetti"palvelun kautta ilman kuluja. TNT on niin kätevä lähettipalvelu, että se ulkoiluttaa paketteja ympäri kaupunkia, mutta ne pitää kuitenkin lopulta hakea itse lentokentältä. Ei tarvinnut kuitenkaan lentokoneella lähteä hakemaan ulkomailta.



Ajattelin tänään testata millainen ero todellisuudessa tulee kamerani (Nikon D3100) mukana tulleella kitti-objektiivilla (18-55mm). Otin kummallakin kuvia samasta 10 centin kolikosta. Valitsin kamerasta asennon A, eli valitsin itse aukon koon ja kameran automatiikka loput. Aukoksi tuntui hyvin toimivan F20, eli varsin pieni aukon koko toi tarkemman kuvan. Minulla on lainassa kameralle jalusta ja se on ehdoton hyvän makro-kuvan saamiseksi. Käytin myös itselaukaisinta poistamaan tärinää.

Kuvaa klikkaamalla saa sen suuremmaksi, omalle näytölleen.


18-55mm Nikon Kitti-objektiivi

Aukko: F20
Polttoväli: 55 mm
Valotusaika: 1,6 s
ISO-100
Mitat: 4608 x 3072





90mm Tamron Makro-objektiivi

Aukko: F20
Polttoväli: 90mm
Valotusaika: 0,62 s
ISO-100
Mitat: 4608 x 3072




Tästä jo heti huomataan, että makron kanssa pääsee paljon lähemmäksi. Olisi päässyt vieläkin hiukan lähemmäksi, mutta sitten koko kolikko ei ollut tarkka. Kitti-objektiivilla ei tuon lähemmäksi pääse. Ilmeiseti Tamronissa on myös tuo valovoima parempi, kun siinä kameran automatiikka pärjäsi paljon lyhkäsemmällä valotusajalla.

Tuossa ylemmässä Tamronin kuvassa ei kohdistus/tarkennus ihan täysin osunut kohdilleen, mutta jos molemmilla objektiiveilla tarkastellaan parhaiten onnistunutta suurennosta Brittien saarista:






18-55mm Nikon Kitti-objektiivi

Aukko: F20
Polttoväli: 55 mm
Valotusaika: 3 s
ISO-100
Mitat: 185 x 227
4608 x 3072 (alkuperäinen kuva)













90mm Tamron Makro-objektiivi

Aukko: F20
Polttoväli: 90mm
Valotusaika: 1,3 s
ISO-100
Mitat: 520 x 664
4608 x 3072 (alkuperäinen kuva)








Jonkinlaista eroa alkaa jo näkymään. Käytännössä tuo resoluution ero tekee isonkin vaikutuksen. Samankokoinen alue kuvattuna tuo kaksi aivan eri tarkkuutta. Tämä oli yksi testi, voisin myöhemmin ajan salliessa tehdä vielä jonkun, vaikkapa chilinkukalla tehdyn kuvavertailun. Jos joku haluaa ehdottaa muuta testiä, kuuntelen mielellään. Kuvaaminen on minulle uusi harrastus ja en oikein vielä hahmota kaikkea.

Aikaisemmat kuvat tai niiden huono laatu tässä blogissa ei ole johtunut kalustuksesta, vaan pääosin kuvaajan laiskuudesta ja epäpätevyydestä. Yhden kunnollisen kuvan saamiseksi voi mennä helposti puolikin tuntia, mutta automattiasetuksilla sen saa nopeasti roiskastua käsivaralla sekunneissa ja tähän olenkin sortunut.

Jatkossa lupaan käyttää enemmän aikaa kuvien laadun parantamiseen ja uppoutua hiukan syvemmin valokuvauksen koukeroihin. Olin valokuvauskurssilla ja sain uutta puhtia alkaa panostaa hiukan enemmän tähän touhuun ja muodostaa siitä jopa uuden harrastuksen itselleni. Harrastukset parantavat elämänlaatua.

7 Pot Barrackpore

Kauden 2013 chinenset jäivät piskuisiksi
7 Pot Barrackpore (C. Chinense) kuten kaikki muutkin chinenset, tämä ei kaudella 2013 menestynyt takapihalla. Marjat jäivät pieniksi kylmyyden takia ja niitä ei montaa tullut.

Mausta en voi mitään sanoa, koska en kunnolla uskaltanut tätä maistaa ja sen palan, minkä maistoin oli niin tulinen, että kävi juuri tämä lehtien valituspalstoilta luettu ilmiö, tulinen chili peitti ruuan maun. En tiedä onko kyllä ihme, monihan tietää mistä nämä seiskapadat juurtavat nimensä. Karibialla näitä on käytetty ruuan maustamiseen ja nimi 7 Pot on tullut siitä, että yhdellä marjalla maustaa seitsemän padallista ruokaa. Barrackporen löytää, vaikkapa google mapsista ja sijaitsee Trinidad ja Tobagossa.


Barrackporeen ostin valmiina taimena Tammisillan Puutarhalta. Taimi oli vielä pienehkö, mutta alkoi nopeasti kukkimaan takapihan auringossa. Lämpötilat, varsinkin yölämmöt taisivat olla kuitenkin liian alhaiset tälle kaverille ja satoa tuli vain 8 marjaa ja 18 grammaa, marjojen keskipaino 2,25 grammaa. Tulisuudeltaan nämä kuitenkin olivat lähellä sitä, mitä tuli odotettua ja näitä ei tällaisenaan uskaltanut käyttää ruuanlaitossa. Kuivatinkin nämä monen muun chinensen joukossa ja jauhoin jauheeksi. Aika tulista jauhetta tulikin.



Tässä on huonolaatuinen kuva 7 Pot Barrackporesta kaudelta 2014