Chili kuuluu solanaceae-kasviheimoon ja on sukua mm. perunalle ja tomaatille.
Chili kuuluu Capsicum-kasvisukuun. Chili = Capsicum. Chilin syötävä osa on marja, kutsutaan myös podiksi tai paloksi.
Chilillä ei ole mitään tekemistä pippurin kanssa, vaikka sitä usein chilipippuriksi kutsutaankin.
Chili on maailman vanhin viljelykasvi ja sitä on eri lähteiden mukaan käytetty jo n. 6000 - 10 000 vuotta. Ihminen on jalostanut 5 chililajia, joista jokaisesta löytyy satoja lajikkeita. Lisäksi villichilejä on noin 30 kappaletta ja lisää varmasti vielä löytyy.
Chilit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, josta aikoinaan jo ennen Kolumbusta kulkeutuivat viikinkien ja tutkimusmatkailijoiden mukana Aasiaan ja Eurooppaan.
Ihmisen jalostamat lajit:
Capsicum annuum
Kaikkein tunnetuimmat chililajikkeet kuuluvat tähän lajiin. Yleensä muita chililajeja ei tunnekaan muut, kuin chiliharrastajat. Chiliharrastajien keskuudessa annuumit eivät ole kovin suosittuja. Annuumien huonoja puolia on iso tuholaisherkkyys ja vaikea talvehtiminen. Annuumit ovat yleensä kaikkein miedoimman tulisuuden omaavia chilejä ja annuumeihin kuuluukin myös tuleton paprika. Muita tunnettuja annuumlajikkeita ovat mm. Jalapeño, Cayenne ja Pepperonichili, mitä kebabpaikoista löytyy.
Capsicum baccatum
Baccatum on Etelä-Amerikan yleisin laji. Chilit tunnetaan yleisnimellä "Aji" Etelä-Amerikassa ja moni baccatum-lajikkeen nimi alkaakin tällä etuliitteellä. Baccatumit ovat keskitulisesta ylöspäin tulisuudeltaan. Tunnetuimpia baccatumeja ovat varmaankin Aji Cristal, Lemon Drop ja Starfish.
Capsicum chinense
Chinense-lajiin kuuluvat tulisimmat chilit. Tällä chililajilla kestää myös yleensä kauimmin kasvaa siemenestä täysikokoiseksi. Tunnettuja capsicum chinensejä ovat mm. Habanero ja Naga Morich.
Capsicum frutescens
Frutescensit lienevät syntyjään Väli-Amerikasta, jossa se joko jalostettiin annuum-lajista tai sitten se luonnollisesti haarautui omaksi lajikseen. Nykyään tätä ei juurikaan missään kasva luonnossa, Pohjois-Amerikan eteläosissa sitä kuitenkin kasvaa ihmisen kaupallisen kasvatuksen ansioista. Tunnetuin frutescens on kaikille Tabasco. Kuten nimestä voi päätellä, siitä tehdään maailmankuulu Tabasco-kastike.
Capsicum pubescens
Pubescensit ovat monen chiliharrastajan mielestä se omintakeisin chili. Andien vuoristojen intiaanit ovat käyttäneet pubescens-chilejä ravinnokseen jo yli 6000 vuotta. He ovat antaneet sille yleisnimeksi Rocoto. Tunnetuimmat pubescensit ovatkin Rocoto Red Peruvian ja Turbo Pube.
CHILI SYÖTÄVÄNÄ
Chili on ruuanlaitossa oiva lisäpotkun antaja |
Tulisuuden chilissä aiheuttaa aine nimeltä kapsaisiini.
Kapsaisiini aiheuttaa ihmisessä reaktion, jossa elimistö
luulee, että sitä vahingoitetaan ja elimistö alkaa tuottamaan endorfiinia, luonnon omaa puudutusainetta. Oikeasti chili ei polta, se vain aiheuttaa ihmiselle tunteen, että näin tapahtuu. Kapsaisiiniä onkin käytetty lääketieteessä ja sen on todistettu auttavan kivunlievityksen lisäksi moneen muuhunkin, mm. vatsahaavan ehkäisyyn ja hoitoon sekä se kiihdyttää aineenvaihduntaa. Kapsaisiini on öljyliukoinen ja sen takia liian tulisen chilinsyöntiin auttavat mm. maitotuotteet, vaalea leipä ja viina. Veden juominen vain pahentaa poltetta. Chilissä eniten kapsaisiinia sijaitsee sen vaaleissa siemenkiinnikkeissä, tehden siitä chilin tulisimman osan. Chilin kärki on se tulettomin osa.
Olet varmasti monesti kuullut sanonnan, että Chili peittää ruuan maun. Yleensä tällaista sanoo joku, joka ei ole chiliin tottunut ja kenties ennakkoluulot ovat olleet liian suuret. Chilihän on tuoreeltaan lähes aina tosi tulinen ja jos kokeilun jättää johonkin tuoreen chilin pureskeluun, niin varmasti väärä kuva jää helposti mieleen. Chilin tulisuuteen tottuu melko nopeasti ja pikkuhiljaa tuleekin aina vaan laitettua pikkaisen tulisempaa ruokaa. Chilipiireissä tätä tottumista kutsutaan toleranssin kasvattamiseksi. Ihmisellä on nykytiedon mukaan viisi makuaistia: suolainen, makea, hapan, karvas ja umami. Chilin tulisuus ei ole sinänsä maku ja ei peitä sillä muita makuja. Tottakai jos syö aivan liian tulista ruokaa hiki naamalla valuen, niin keskittyminen voi herpaantua ja makuelämykset unohtua. Moni sanoo chilin jopa korostavan muita makuja.
Kapsaisiini aiheuttaa ihmisessä reaktion, jossa elimistö
Chili ei jostain syystä ole Suomen perinteisimpiä marjoja |
Olet varmasti monesti kuullut sanonnan, että Chili peittää ruuan maun. Yleensä tällaista sanoo joku, joka ei ole chiliin tottunut ja kenties ennakkoluulot ovat olleet liian suuret. Chilihän on tuoreeltaan lähes aina tosi tulinen ja jos kokeilun jättää johonkin tuoreen chilin pureskeluun, niin varmasti väärä kuva jää helposti mieleen. Chilin tulisuuteen tottuu melko nopeasti ja pikkuhiljaa tuleekin aina vaan laitettua pikkaisen tulisempaa ruokaa. Chilipiireissä tätä tottumista kutsutaan toleranssin kasvattamiseksi. Ihmisellä on nykytiedon mukaan viisi makuaistia: suolainen, makea, hapan, karvas ja umami. Chilin tulisuus ei ole sinänsä maku ja ei peitä sillä muita makuja. Tottakai jos syö aivan liian tulista ruokaa hiki naamalla valuen, niin keskittyminen voi herpaantua ja makuelämykset unohtua. Moni sanoo chilin jopa korostavan muita makuja.
CHILINKASVATUS
Chilinkasvatus kotiolosuhteissa ei voi olla kovin hankalaa, jos minäkin sitä osaan tehdä. Kasvatusta voi seurata blogissani ja saada yksityiskohtaisempia ohjeita. Blogin kommenteissa voi kysyä myös mitä tahansa ja vastaan varmasti. Kasvatus onnistuu vaikka kerrostalossa, lisäkeinovalo on yleensä kuitenkin ehdoton. Eri chili-lajit ja lajikkeet ovat aina hiukan erilaisia kasvattaa. Myös jokainen kasvi on aina yksilö, vaikka siemenet olisivat lähtöisin samasta marjasta.
Chilinkasvatus on mukava harrastus. Mikäs sen paremmin sisutaisi kotiakaan, kun ikkunalauta täynnä chilintaimia. Kun järki pysyy mukana touhussa, on kasvatus vaivatonta ja edullista.
Chilinkasvatus on mukava harrastus. Mikäs sen paremmin sisutaisi kotiakaan, kun ikkunalauta täynnä chilintaimia. Kun järki pysyy mukana touhussa, on kasvatus vaivatonta ja edullista.
Tärkeimmät säännöt chilinkasvatuksessa (ei koske vesikasvatusta):
-siemenet itämään oikeaan vuodenaikaan, eri lajeilla ja lajikkeilla kestää eri aika kasvaa täysikokoisiksi
-kasvualustan tarvitsee olla riittävän kuohkea, jotta saadaan terve juuristo ja iso, satoisa kasvi
-kastele TODELLA maltillisesti, liikakastelu on yleisin syypää huonolle kasvulle
-valoa ja lämpöä riittävästi
-oikeanlaista lannoitusta tarvitaan kasvuaikaan
-malttia ja järjestelmällisyyttä
-mopo kannattaa pitää hanskassa, vaimo ja lompakko tykkää
Tässä on yksi tosi hyvä sivusto, jos haluaa yksityiskohtaisempaa tietoa chilistä:
http://infernochili.net/?page=lajit
Huonekasvi parantaa viihtyisyyttä. 100 huonekasvia parantaa vielä enemmän ;)
Tässä on yksi tosi hyvä sivusto, jos haluaa yksityiskohtaisempaa tietoa chilistä:
http://infernochili.net/?page=lajit
Huonekasvi parantaa viihtyisyyttä. 100 huonekasvia parantaa vielä enemmän ;)
Aivan loistava kirjoitus! Hyvin tiivistetty kaikki tärkeimmät asiat maallikollekkin ymmärrettävään muotoon.
VastaaPoistaJaa, no kiva jos kuulostaa oikealta. Pitää tuota kuitenkin vielä parannella jossain vaiheessa.
VastaaPoista