Alma-Atan tomaatti

Olen tästä meidän tomaatista jo aikaisemminkin maininnut ja ajattelin omistaa tälle nyt kuitenkin ihan oman blogikirjoituksenkin.

Puolisoni vanhempien äidit matkustelivat aikoinaan yhdessä monessa paikassa ja yksi matkakohteista oli Alma-Ata. Tämä kaupunki oli Kazakstanin pääkaupunki vuoteen 1997 asti ja on alunperin perustettu vuonna 1854 tsaari Nikolai I:sen toimesta. Aluksi kaupunki sai nimekseen Vernyi, mikä tarkoittaa suomeksi uskollista ja 1921 kaupunkia kutsuttiin vasta Alma-Ataksi, nykyään tosin Almaty on suomenkielinen "virallinen" nimi.

Alma-Atassa mummi ja mamma olivat saaneet maistaakseen maukasta paikallista tomaattia ja he toimeliaasti tajusivat ottaa eväistä siemeniä talteen. Siitä lähtien ovat kasvattaneet kyseistä tomaattilajiketta ja siemeniä on jaettu eteenpäin lapsille ja lapsenlapsille. Myös meillä siis on noita siemeniä ja lajike on ehkä myös hiukan muuttunut sukupolvien myötä. Koko ja muoto on ilmeisesti hiukan muuttunut niistä ensimmäisistä tomaateista. Tähän tietysti vaikuttaa paljon myös kasvuolosuhteet ja ehkä muutokset selittyvät sillä. Kuitenkin kyseessä tuskin oli mikään hybridi, koska tätä on jo parikymmentä vuotta kasvateltu täällä Suomessa.

Alma-Atan tomaattia voisi kuvailla jauhoiseksi, mutta maukkaaksi. Tänä vuonna useimmat tomaatit ovat olleet puikulan muotoisia ja niitä on voinut leikata leivän päälle, kuten makkaraa. Kyseiseen tarkoitukseen on taidettu kaikki tomaatit käyttääkin ja mihinkään kastikkeeseen en näitä tuhlaisi. Salaattiin tai leivän päällä parhaimmillaan.

Tänä vuonna oli hyvä tomaattivuosi meille ja näitä on tullut  kilotolkulla kahdesta kasvista (kasvaneet pihalla ruukussa). Viime vuonna yksikään ei kerennyt kypsyä surkean kesän vuoksi, mutta nyt saimme hyvän sadon. Kunnollista vertailukohtaa ei tosin ole, kun tämä oli ensimmäinen kerta, kun tätä kasvattelin ihan siemenestä asti itse. Lajike on kuitenkin niin hyvä, että tämä kasvaa jatkossa meillä varmaankin joka vuosi. Tarina mamman ja mummin matkasta tuo tomaatille kivan lisämaun.