Pimeyden honkkelit

Palasin lomalta tuossa alkuviikosta ja jännityksellä säntäsin katsomaan, miten chilit olivat pärjänneet ypöyksin reilun viikon kotona. Idätyslautalle oli päässyt home iskemään ja paljon oli ituja kaatunut, mutta sain ehkä pelastettua tarpeeksi, jotta sain kaikkia lajikkeita laitettua turpeeseen. Muutama vielä kituuttelee, mutta toivo elää, ettei tarvitse uudestaan pubescensejä idätellä.

Sirkkalehtiset idut tarvitsevat valoa terveeseen kasvuun

Minulla on kaikki pubet jo laitettu itämään ja lähes kaikki itäneetkin. Osa on ollut ihan tutulla ja turvallisella idätyslautalla, mutta otin myös ensi kertaa kokeiluun "minikasvihuoneen". Tämä 24-paikkainen vesisäiliöllä varustettu härpäke kastelee itse itsensä. Turvetilan alla on kastelumatto, mikä nostaa kosteuden alapuolella sijaitsevasta vesisäiliöstä ja päälle laitetaan vielä läpinäkyvästä muovista tuleva katos. On varsin näppärän kokoinenkin. Minusta vain tuntuu, että kastelee turpeen liian märäksi ja tyhjensin vesisäiliön toistaiseksi. Muuten on todella kätevän oloinen idätyssysteemi tämäkin.

Minulla oli vähän vielä kasvatuspaikat hakusessa loman alkaessa ja jätin lootan vain hyllylle pelkän luonnonvalon huostaan. Paha virhe. Kaikki itäneet idut ovat kasvaneet noin kolme kertaa liian pitkiksi honkkeleiksi. Ongelmaan selvä ratkaisu olisi istuttaa nuo syvemmälle turpeeseen. Tuossa systeemissä vaan ei ole niin paljon syvyyttä ja ajattelin katsoa mitä tapahtuu iduille nyt paremmassa valossa ja riittäisikö, jos vasta seuraavassa ruukunvaihdossa istutan nuo syvemmälle?

Muuten oli havaittavissa reissun jälkeen, että kolme talvehdintaan otettua chiliä eivät selvinneet hengissä. Ruumiinavauksessa kuolinsyyksi selvisi liikakastelu. Muuten kaikki näyttävät olevan kunnossa ja rennosti pikkuhiljaa kasvattavat uutta vihermassaa. Myös muutama varaslähtönä idätetty pikkutaimi on päässyt isompaan ruukkuun. Muutama jopa hiukan liian aikaisin, liian isoon ruukkuun. Tässä vaiheessa ei vaan ole väliksi, vaikka pieni kasvupysähdys tuleekin. Kasvatuspaikkojen vähyyden vuoksi on hiukka luovittava.

Siemenet järjestykseen

Tässä kasvatuskausien välissä on hyvin aikaa tehdä muutakin, kun hoivailla chilejä. Apinoin hyvää ideaa siementen säilytykseen käydessäni kokeneen chilinkasvattajan luona. Chilifoorumilla Jewenä tunnettu Rocoto-Guru asuu melkein naapurissani ja sain kunnian käydä katselmassa hänen kasvatuksiaan tässä jokin aika sitten.

Kansio on helppo ja halpa tapa säilyttää siemeniä

Elikkä siemenkansio. Tähän projektiin löytää tarvikkeet yleensä helposti ihan lähimarketista. Isoin kansio kannattaa ostaa heti alkuun, koska siemenpussit vievät sitten paljon tilaa, kun niitä alkaa kertymään.

Keräilykortti-muovitaskut ovat juuri sopivan kokoisia pienille siemenpusseille.

Kansio välilehdet auttaman lajittelemaan siemenet lajin mukaan omiin välikköihin.

Kansiossa on helppo selata siemenvarastoja

Nyt löytyy siemenet helposti! Ahkerampi kaveri tekisi vielä kuvalliset nimilaput pikku siemenpusseihin ja järjestäisi lajikkeet aakkosjärjestykseen kansioon. Ihan niin ahkera en sentään ole ja toistaiseksi ainakin saavat olla tuolla hiukan satunnaisessa järjestyksessä, koska siemeniä ei minulla ihan älytöntä määrää ole.

Chilien kuivaus / jauhaus

Ehkä helpoin tapa säilöä chilejä on niiden kuivattaminen. Kuivattaminen onnistuu todella monella tapaa. Helpoin ja varmin tapa on varmaan ostaa vihanneskuivuri ja kuivattaa sillä. Jos ei kuivuria ole, niin muita tapoja on mm.

- halkaista marjat ja laittaa ne roikkumaan langalla
- uunissa 50 asteessa, luukku hiukan raollaan
- pilkottuna lämpöisessä paikassa vaikkapa lautasen päällä

Kokonaiset marjat helposti homehtuvat, joten kannattaa ne yleensä vähintään halkaista. Pilkottuna kuivuvat vielä nopeammin.

Jauheet ja rouheet kannattaa säilöä ilmatiiviissä purkissa

Jauhettuna chiliä on helppo käyttää ruokiin mausteena. Marjoja ei ole pakko jauhaa ihan hienoksi pulveriksi asti, ne voi myös jättää rouheeksi. Moni chili on liian tulinen tuoreeltaan tai se voi olla hiukan pahanmakuinen. Tulisia chilejä on helppo annostella jauheena/rouheena ja pahemman makuisia chilejä voi jauhaa vaikkapa seoksena muiden chilien joukkoon.

Morttelissa jauhatessa hengityssuojain on tarpeen

Jauhaminen onnistuu monella tapaa: morttelissa, kahvimyllyssä tai yleiskoneella. Muista, että chili pölyää helposti ja hengityssuojain voi olla tarpeen. Tämä jauhe nimittäin laittaa aivastuttamaan helposti.

Chilien pakastaminen

Yksi vaivaton tapa säilöä chilejä on pakastaminen. Pakastetussa chilissä säilyvät maut parhaiten, mutta yleensä koostumus muuttuu aika paljon.

Pakastaminen on helppoa. Koska marjan sulaessa koostumus muuttuu lötköksi, kannattaa pakastetut chilit käyttää jäisenä. Tämän takia helpoimmalla pääsee, kun pilkoo chilit valmiiksi ja pussittaa suunnilleen yhden annoksen verran, mikä tulee sitten kerralla käytettyä.

Minä olen ottanut kypsistä marjoista yleensä kaikki siemenet talteen ja jakoon, mutta sitä ei tarvitse tehdä. Pubescenssit ovat niitä harvoja chilejä, missä on isot, kovat ja kitkerät siemenet, mutta melkeinpä kaikissa muissa ne ovat ihan syötäviä.

Sitten ei muuta, kuin palat pussiin, ilmat pois ja nimilappuun lajike ja vuosiluku. Helppoa, kuin heinänteko. Kuvan pussissa on pilkottu Rocotot hiukan liian suuriksi, mutta uskoisin saavani ne sitten jäisenä pilkottua vielä pienemmiksi paloiksi, jotta soveltuvat paremmin sitten ruuanvalmistukseen.

Kausi 2013 paketissa

Kausi loppui tänä vuonna hieman inhottavissa merkeissä 23. lokakuuta. Loput sadosta kerättiin pois ja suurin osa kasveista lensi pihalle, syynä oli vihannespunkin löytyminen useammasta kasvista. Tällä hetkellä onneksi näyttää, että punkit saatiin nujerrettua.

Kausi meni loppujen lopuksi todella mukavasti. Satotavoite rikkoutui ja sain kauden aikana haalittua ison kasan siemeniä eri lajikkeista. Kauden tavoite oli saada kilo chilejä ja siemenvarastoa kuntoon. Aluksi tuntui, että kilo tulee helposti, kuitenkin kahden gramman Lemon Droppeja punnitessa alkoi hiipimään pelko puseroon, eihän näistä ikinä kiloa saa. Lopussa kun pubet alkoivat tehdä raakileita, tuli kuitenkin leveä hymy huulille, kausi on pelastettu!

Laji	Lajike	Kappaletta	Yhteispaino (g)	KA paino
Annuum	Bolivian Rainbow	32	14	0,44
Annuum	Early Jalapeño	5	81	16,20
Annuum	Fire Flame	4	22	5,50
Annuum	Hot Cherry	7	115	16,43
Annuum	Nagahari	26	20	0,77
Annuum	Red Peter Pepper	3	15	5,00
Annuum	Thai Chili	12	13	1,08
Baccatum	Aji Cristal	40	271	6,78
Baccatum	Aji Fantasy	8	72	9,00
Baccatum	Lemon Drop	74	159	2,15
Baccatum	Starfish	13	47	3,62
Chinense	7 Pot Barrackapore	8	18	2,25
Chinense	Brown Large Habanero	3	4	1,33
Chinense	Caribbean Red Habanero	19	75	3,95
Chinense	Carolina Reaper	0	0	0,00
Chinense	Datil	0	0	0,00
Chinense	Giant Habanero	17	58	3,41
Chinense	Madame Jeanette	15	25	1,67
Chinense	Naga Morich	19	22	1,16
Chinense	Pumpkin Habanero	4	4	1,00
Flexuosum	PI-631154	20	1	0,05
Pubescens	Locoto Orange	33	810	24,55
Pubescens	Rocoto Red Peruvian	35	814	23,26
Rhomboideum	Rhomboideum	0	0	0,00
Muut	Kakkostaimet	74	968	13,08
Kaikki	Yhteensä	471	3628	7,70

Satoa tuli yhteensä siis yli 3,5 kg. Tuossa on mukana vain syötäväksi otetut chilit, kaiken maailman raakileet sun muut sotatappiot heitettiin metsään ilman tilastointia.

Summataan hiukan tilannetta lajikohtaisesti muutamalla sanalla.

ANNUUM

Iso pettymys. Eivät näemmä oikein menesty pihalla taivasalla. Seitsemästä pääkasvista satoa 280 grammaa, mikä on todella vähän ja annuumeita ensi vuonna ei montaa täällä kasva. Myös maun puolesta eivät olleet mitään herkkua Jalapeñoja ja Hot Cherryjä lukuunottamatta.

Iloinen yllättäjä annuumeista oli Hot Cherry

BACCATUM

Ei minun baccatum-kasvatuksetkaan ihan nappiin mennyt, mutta neljästä kasvista kuitenkin tuli yli puoli kiloa syötävää. Lemon Drop ja Aji Cristal kuitenkin muodostuivat todella hyvänmakuisiksi chileiksi ja myös Starfish oli todella maukasta tavaraa. Nämä pärjäävät selvästi annuumeita ja chinensiä paremmin ulkona, mutta eivät ole siellä mitään satokoneita. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen näiden satoon.

CHINENSE

Myös chinenset olivat kova pettymys. Pakko tunnustaa, että nämä eivät sovi laisinkaan Suomen kesään ulkosalle. Yöt ovat liian kylmiä ja vaatisi todellisen intiaanikesän, jotta kasvattavat kunnollisia marjoja. Normikesänä puskaan tulee vain pikku palleroita pääosin ja ensi kesänä minun chinenset ovat sisätiloissa ja niiden määrää supistetaan reilusti.

Habanero Brown Large oli suklaisen maukas tapaus

PUBESCENS

Tästä chililajista tuli minun suosikki. Näistä saa pihalla paljon satoa ja maku on todella hyvä. Miinuksena on kasvin aika kookas koko ja myöhäinen kypsyvyys. Kun näitä joutuu tuomaan syksyllä sisälle kypsymään, alkaa tilat loppumaan. Tällä hetkellä minulla on suunnitelmissa hankkia ensi kesäksi viljelypalsta ja laittaa sinne sitten pellolle pubeja kasvamaan. Muutenkin lisään lajikkeita reilusti tähän kategoriaan.

Pubeista tuli paljon satoa

VILLIT

Villien kanssa ei tullut paljoa lapsille kerrottavaa. Flexuosumit tekivät useamman marjan, mitkä pääosin tippuivat ja keräsin ne maasta ja laitoin suuhuni. Muutama isompi oli, mistä olisi varmasti löytänyt siemeniä, mutta ne jouduin leikkaamaan alas punkkihyökkäyksen takia raakileena. Rhomboideum ei edes kukkinut koko kesänä. Kaikki vielä kuitenkin hengissä ja toivotaan ensi kesänä menevän niiden kanssa paremmin. Myös muutama uusi villi on jo minulla kasvamassa piilossa.

Flexuista tuli sentään hiukan maistiaisia