Postia Perusta

Sain jo viime viikolla postia Perusta, mutta nyt vasta on aikaa kirjoittaa tästä pieni blogiteksti. Sain mahdollisuuden pyytää Perussa asuvalta pariskunnalta chilinsiemeniä. He olivat pian tulossa Suomeen ja heillä ei ollut juurikaan aikaa hankkia siemeniä, mutta homma onnistui loistavasti. Olen Perulaisen ruuan ystävä ja halusinkin saada samaa chiliä, mitä paikalliset käyttävät. Minulla kävi todella hyvä tuuri, sillä siemenien sijasta sainkin tuoretta chiliä ja ruokavinkkjä!

Aji Amarillo (C. Baccatum)

Aji Amarillo oli tuttu nimi entuudestaan. Aji tarkoittaa chiliä ja amarillo keltaista, mutta tämä chili on oranssi ja oli todella suuri, pituutta oli marjoilla luokkaa 15 cm. Tämä on rannikolla kasvava ja todella yleinen paikallisissa ruuissa. Maku oli hyvä ja tulisuus todella mieto. Paikalliset käyttävät tätä suikaleina pataruuissa, paistettuna kanan ja sipulisuikaleiden kanssa tai sitten siitä kuulemma voi tehdä sileän kastikkeen tehosekoittimella suolan ja limetin kanssa.

Aji Amarilloissa oli mukavasti siemeniä ja kaikki tallessa!

Koska Amarillot olivat niin isoja ja ei ollut paljon aikaa tällä kertaa sijoittaa ruuanlaittoon ja möhkylät olivat pian syötävä, vetäsin kaverit pitkittäissuuntaisesti kahtia ja täytin ne grillausta varten ja sain kaikki siemenet talteen jakamista varten. Ja tietysti itselle jätän reilusti ja tämä kasvaa meillä kyllä ensi vuonna. Loistava chili siinä mielessä, että ei ole kovin tulinen ja noita on kiva grillailla lämpiminä kesäpäivinä.

Isokokoinen Rocoto (C. Pubescens)

Rocoto on Perun kansallisaarre ja pääsin nyt ensimmäistä kertaa elämässäni maistamaan tuoretta Rocotoa. Olin tätä hetkeä odotellut, kuin hullu puuroa! Rocotot olivat todella isoja, nyrkin kokoisia eli melkein sellainen paprikan kokoinen jööti. Jos mustia siemeniä ei näkisi, voisi tämän otuksen syöttää jollekin helposti paprikana. Aprillipäivää odotellessa ;)

Yksi Perun kansallisruuista on Rocoto Relleno, eli täytetyt Rocotot. Käsittääkseni usein jauhelihaa käytetään täytteenä.

Rocoton siemeniä

Rellenon tapaan söimme Rocotot täytettyinä. Käytimme jauhelihaa, tuoretta korianteria ja jotain haisevaa juustoa päälle raastettuna. Tämän Rocoton tarkempaa lajiketta en tiedä, käsittääkseni paikalliset eivät niitä yleensä edes nimeä sen enempää ja usein nimeäminen tapahtuu sitten kaupallisen siementoimittajan kautta. Aikaisemmin olen lukenut, että yleensä jokaisella kylällä on hiukan oma lajikkeensa ja se nimetään korkeintaan kylän mukaan. Tämä veijari oli aivan jäätävän tulinen. Liian tulinen meille täytettynä syötynä ja ilme oli priceless tuota haukatessa.

Aji Charapitan pieniä marjoja

Kiinnostavin yllätys oli tämä Aji Charapita. Tätä moni kutsuu vain Amazonin chiliksi ja sitä käsittääkseni kasvaa ihan villinä viidakossa ja paikalliset käyvät sitä poimimassa sieltä ruokaansa. En yhtään ihmettele, koska maku oli todella hyvä. En vastaava makua ole ennen maistanut ja se oli tässä todella vahvana, ehkä paras chili, mitä olen koskaan syönyt! Marjalla kokoa oli noin sentin verran ja tulisuutta sitäkin enemmän. Pikkaisen oli homettta tullut pintaa, mutta pesin sen pois ja laitoin yhden marjan melkein välittömästi tuulensuojaan, oli kyllä todella tulinen ja maukas! Ehdoton kasvatti tuleville vuosille!

Aji Charapitan siemeniä tuli todella reilusti

Siemeniä sain tästä ihmeestä reilusti talteen ja voin laittaa hyvän kirjaimellisesti kiertämään. Minulle ei ole täysin selvinnyt mitä sukua tämä oikein on. Chilifoorumilla siemeniä on liikkunut Chinensenä, netistä luin "varmaa" tietoa, että olisi Frutescense ja jossain vielä sanottiin sen olevan Annuumi. Ota tuosta sitten vielä selvää? Tuota murskataan kuitenkin suoraan omalle lautaselle tai tehdään soosia limetin ja suolan kanssa. Se voisi olla aivan loistavaa kamaa!

Aji Pancaa sain paketin kuivattuna. Nämä kaikki chilit Aji Charapitaa lukuunottamatta oli ilmeisesti ostettu ihan kaupasta. Tämäkin on ihan hyllytavaraa ja on Andien perinteinen chili ja pitäisi olla todella maukas. Sain ohjeen, missä tämä liotetaan ja möyhennetään öljyssä ja suolassa tehosekoittimella, säilytetään jääkaapissa ja käytetään sitten esimerkiksi pataruuassa, jossa on lihakuutioita, perunaa, porkkanaa, sipulia ja tomaattia. Kenties vielä tuoretta korianteria. Kuulostaa todella herkulliselta ja tuota on pakko testata.

Kaikenkaikkiaan kaikki maistetut olivat aivan loistavaa kamaa ja ovat jatkossa kasvatuksessani. Rocoto oli kyllä niin tulinen, että ei varmaan mene enää täytettynä grilliin, ellei toleranssit nouse tässä vuoden aikana reilusti. Minulla on kyllä kasvamassa paria muutakin Rocotoa ja siemeniä löytyy monesta muustakin lajikkeesta. Tuo oli ison koonsa takia kuitenkin todella mukava pallero ja isoa lisäarvoa kasvatuksiin tuo se, että nuo ovat suoraan Perusta tulleet aivan minua varten tänne kylmään Pohjolaan.

Siemeniä tosiaan tuli enemmän, kuin reilusti omaan tarpeeseen. Jos haluat siemeniä, nyt niitä on jaossa! Laita sähköpostia minulle ja kerään alkuun pienen listan, kuinka monta halukasta on ja jaan siemenet sen mukaan pussukoihin, että kaikille halukkaille riittää.

Ilha Verde

Vihreä saari - Azorit

Olimme lomamatkalla toistamiseen Azoreilla. Paikka on niin lumoava, että sinne tulee varmasti vielä jatkossakin matkattua. Olemme paikan päällä pääsaarella Sao Miguelilla viettäneet yhteensä 3 viikkoa, vaikka saari ei suuren suuri olekaan, on siellä vielä paljon nähtävää jäljellä.

Koitan säästää teitä suurimittaiselta kuvasaasteelta ja laitan vaan muutaman kuvan. Kuvia on melkein 3000 yhteensä, joten niitä saa sitten joskus kiikkustuolissa tovi katsella. Saarella on niin erilaiset maisemat mihin on tottunut kotona Suomessa ja kuvia tekisi mieli ottaa joka suunnasta, mihin silmä iskee. Otin muutaman aiheen, mihin saarella törmää ja valitsin jonkun siihen sopivan valokuvan ja kirjoitin vähän tekstiä aiheeseen liittyen. Tarkoitus oli kirjoittaa blogikirjoitus sen verran lyhyesti, että joku jaksaisi jopa lukeakin sen.

Lehmä

Sanotaan, että saarella on enemmän lehmiä kuin ihmisiä. Näihin törmää joka paikassa, ne ovat muokanneet maisemat laitumillaan, ovat laumoina tien tukkona, tuoksahtavat patikkaretkellä sumuisessa vuoristossa, maistuvat aivan erinomaiselta maitotuotteissa ja pihvinä lautasella. Suosittelen ottamaan hotellin ilman täysihoitoa ja maistelemaan paikallisia ruokia eri ravintoloissa ja tekemällä itse ruokaa vaikkapa kauppahallin antimista.

Taukopaikka Ribeira dos Caldeiroes joen varrella

Vuokra-auto

Vuokra-auto on saarella aika ehdoton. Välimatkat on lyhyitä ja ne liikkuu autolla nopeasti ja päivän aikana kerkeää tekemään parikin retkeä. Pelkästään taukopaikatkin ovat jumalaisen kauniita ja niissä kannattaa poiketa aina ohimennen pyrähtämässä. Liikenne on hiukan rajumpaa, kuin Suomessa ja tiet todella ahtaita, mutta hyväkuntoisia ja ajaminen on usein nautinto Suomen sysihuonoihin teihin verrattuna.

Vastakohtien saari

Saarelta löytyy sankkoja havumetsiä, tuuheita viidakkoisia lehtimetsiä, karua sumuista vuoristoa, kirkasta sinistä merta, peikkomaisen sammaloituneita rakennelmia ja kaikkea siltä väliltä. Turisteja ei saarella vielä paljon ole ja tunnelma on välillä jopa aavemaisen hiljaista. Paikka saattaa kuitenkin joskus muuttua vielä Europpan Hawajiksi, kuten siellä moni pelkää, toivotaan ettei niin kuitenkaan käy.

Patikkareitit

Vaikka autolla kauniisiin paikkoihin pääseekin, on hienoimmat maisemat patikkareiteillä. Saarella on iso verkosto hyvin merkattuja polkuja, joita on joka makuun. Reitit yleensä kulkevat hyville näköalapaikoille ja nähtävyyksille. Reiteiltä löytää upeita vesiputouksia, goottikirkko, kummitushotelli, kraaterijärviä ja yksi reitti kulki jopa pitkän matkaa vesivoimalan putken päällä, ollen välillä monta kymmentä metriä korkean vesiputouksen päällä.

Caldeiras - kuuma lähde

Tuliperäisyyden takia kuumia lähteitä on kaikkialla. Luonnon lämmittämiä uimapaikkoja löytää merestä, vesiputouksen alta ja puroista. Myös suosittu paikallinen ruoka cosido haudutetaan Furnaksessa kuumassa maanalla. Furnaksessa on myös Terra Nostran puutarhassa kuumavesiallas ja Dona Bejan kuumat lähteet, jotka ovat keskellä kaupunkia ja yleensä auki ilta yhteentoista asti, niissä on kiva lillua illalla patikkareissun jälkeen.

Kukkaloistoa


Jos kukista pitää, niin niitä Azoreilta löytää. Kaikki paikat on yhtä kukkamerta. Jopa tienvarret on kauttaaltaan istutettu täyteen isoja hortensiapuskia, jotka olivat välillä jopa kaksi metriä halkaisijaltaan. Levähdyspaikat on koristeltu viimeisen päälle ja ovat välillä pieniä puistoja runsaine kukka- ja puuistutuksineen. Meidän "hotelli", itseasiassa voisi sanoa mökki, sijaitsi ison puutarhan keskellä ja oli oikein paratiisipaikka.

Hyvästi Azorit! Tulemme varmasti vielä uudestaan joskus hamassa tulevaisuudessa moikkaamaan sinua!

Lomille lompsis!

Armeijassa ehkä hienoin käsky oli kaikille lomille lompsis! Se sai aina kaikkien suut vilpittömästi hymyilemään. Samanlainen tunne on minulla tällä hetkellä. Huomenna olisi lähtö Azoreille! Reilu kaksi viikkoa pidän radiohiljaisuutta ja sitten palaan blogille ja katsotaan pari tuntia lomadiakuvia!